INFP - Tunteellinen idealisti

Fi - Sisäänpäinsuuntautunut tunteellisuus

INFP:t ovat tunteellisia idealisteja, joiden ensimmäinen funktio on sisäänpäin suuntautunut tunteellisuus. Tämä tekee heistä erittäin herkkiä ja sisäänpäinkääntyneitä ihmisiä, joiden elämää ohjaavat pääasiassa tunteet rationaalisuuden sijaan. Se ei kuitenkaan tee heistä tyhmiä ja usein he ovatkin varsinaisia tunnemagneetteja, jotka pystyvät halutessaan ymmärtämään ja vaistoamaan muiden tuntemuksia ällistyttävän hyvin. Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että INFP on tasapainossa itsensä kanssa, ettei hänen huomiokykynsä peittyisi hänen omien tunnemyrskyjensä alle. He näkevät yleensä maailman pinkkien lasiensa läpi ja uskovat ihmisten hyvyyteen jopa silloin, kun rationaallisemmat ihmiset ovat toivonsa jo heittäneet. Se on samaan aikaan mahdollisuus ja riski. On mahdollista, että he pystyvät parantamaan omalla toivollaan maailmaa, mutta yhtä usein käy niin, että maailma satuttaa heitä, kun usko lopulta osoittautuu turhaksi.

Ne - Ulospäinsuuntautunut intuitio

Toiseksi vahvin funktio INFP:llä on ulospäinsuuntautunut intuitio. Tämä tekee INFP:stä erittäin taiteellisia, avomielisiä ja joustavia ajattelijoita. Aika usein he käyttävät intuitiotaan jonkunlaiseen taiteellisuuteen, jossa he kanavoivat sisäisiä tuntemuksiaan luodakseen jotain oli kyse sitten maalaamisesta, piirtämisestä, musiikista, runoudesta tai kaunokirjallisuudesta. Jos jokin aihe kiinnostaa heitä, niin heidän intuitionsa tarttuu kyseiseen aiheeseen hanakasti ja usein hän pystyykin päänsä sisällä yhdistämään asioita hämmästyttävän nopeasti ja sponttaanisti. Usein he myös näkevät asioita uusista näkökulmista, jotka eivät välttämättä olisi tulleet muiden mieleen. Ulospäin suuntautuneeseen intuitioon sisältyy kuitenkin riskejä. Vaikka ulospäinsuuntautunut intuitio on INFP:n tapauksessa vasta toiseksi vahvimpana funktionta, niin se saattaa tuoda vahvan "häröilyefektin" elämään ja usein heidän onkin vaikea päättää, mitä haluavat elämältään ja monet eri osa-alueet kiinnostavat heitä.

Si - Sisäänpäinkääntynyt tosiasiallisuus

Kolmantena funktiona on sisäänpäinkääntynyt tosiasiallisuus, joka tuo vakautta INFP:n elämään. Työskennellessään heillä onkin usein erinomainen keskittymiskyky, jolloin he sulkevat muun maailman ulkopuolelleen. Sisäänpäin suuntautunut tosiallisuus yhdessä tunteellisuuden kanssa saa heidät tavoittelemaan harmoniaa elämäänsä ja heille onkin tärkeää, että kaikkien mielipiteitä kuullaan ja kaikilla on kivaa. Kyseinen funktio ei kuitenkaan ole INFP:llä kovin vahva ja sen vuoksi he eivät useinkaan ole kovin käytännönläheisiä ja tämän vuoksi heillä saattaa olla ongelmia arkielämän kanssa. Heillä ei yleensä riitä kärsivällisyyttä minkäänlaisiin pidempiaikaisiin rutiinitöihin eivätkä he ole kovin organisointikykyisiä. INFP:t eivät myöskään pidä perinteitä tai lakeja kovin suuressa arvossa. He seuraavat mielummin päänsä sisällä olevaa moraalikoodistoa, joka onkin usein vahvempi ja reilumpi kuin ympäristön sanelemat säännöt.

Te - Ulospäinsuuntautunut ajattelu

Neljäs ja heikoin funktio INFP:llä on ulospäinsuuntautunut ajattelufunktio. Tämän funktion avulla ihmiset pääasiassa pyrkivät organisoimaan asioita ja ihmisiä järjellä. INFP:n tapauksessa kyse on kuitenkin heikoimmasta funktiosta ja he saavatkin tehdä kovasti töitä saavuttaakseen korkeamman tason tässä funktiossa. Usein heidän on vaikea perustella mielipiteitään rationaalisesti, koska tunteet painavat vaa'assa niin paljon enemmän. Stressitilanteissa heidän ulospäinsuuntaunut ajettelu saattaa kuitenkin napsahtaa hyökkäystilaan, jolloin tuleekin kerralla "tuutin täydeltä". Tämä saattaa tapahtua myös, kun heidän ydinarvojaan loukataan jollakin tavalla. Jälkikäteen he kuitenkin katuvat tätä purkausta ja palautuvat nopeasti omaksi rauhalliseksi itsekseen. Tämän funktion heikkouden vuoksi INFP:t ovatkin erittäin herkkiä kaikkea kritiikkiä kohtaan, jonka he ottavat usein henkilökohtaisena loukkauksena, vaikka kritiikki olisikin tarkoitettu rakentavaksi.

VINKKI

Yrittäkää löytää itsenne ja vakauttaa tunne-elämänne. Itsensä hallitseva INFP on eräs viisaimmista tyypeistä MBTI-tyyppien joukossa.

Fiktionaalisia INFP:iä: Nuuskamuikkunen (Muumit), Luna Lovegood (Harry Potter), Luke Skywalker (Star Wars), Belle (Kaunotar ja Hirviö), Alphonse Elric (Full Metal Alchemist)

INFP – Historian Virrassa- George Orwell

INFP:llä on mielikuvitus vailla vertaa ja he elävät usein päänsä sisäisissä fantasiamaailmoissa. Tästä syystä useimmat historian INFP:t esiintyvät nimenomaan kirjailijoina. Tässä ammatissa he pääsevät käyttämään luonnollisia taipumuksiaan ja lahjojaan. INFP-tyyppejä löytyy runsaasti myös taidemaalarien ja muusikoiden joukosta. Voisikin summaten sanoa, että INFP:tä tuntuvat vetävät puoleensa kaikki taiteelliset ja luovat alat.

Mitä INFP:t oikeastaan ajavat takaa tai tavoittelevat harjoittaessaan luovaa työtään? Monille taiteilijoille taiteen tekeminen on tapa prosessoida omia sisäisiä tunnemyrskyjään ja tämä pätee erityisesti herkkään ja tunteelliseen INFP-tyyppiin. Eräs parhaimpia esimerkkejä lienee maineikas taidemaalari Vincent van Gogh, joka kärsi elämänsä aikana masennuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista. Jälkikäteen on arveltu hänen kärsineen maanisdepressiivistä psykoosista. Erään kohtauksen aikana hän leikkasi jopa palan korvastaan irti. Eli, jos olet INFP ja sinulla on mielenterveyden ongelmia, niin ei hätää, olet hyvässä seurassa.

Onneksi eivät kaikki INFP:t kuitenkaan ole kärsiviä taiteilijoita. J. R. R. Tolkien, George R. Martin, J. K. Rowling, William Shakespeare, Edgar Allan Poe, Virginia Woolf, C. S. Lewis ja Hans Christian Andersen olivat todennäköisesti INFP-tyyppiä. Örr.. Eipä silti, etteikö Edgar Allan Poella ja Virginia Woolfilla olisi ollut ongelmia mielenterveytensä kanssa, mutta ei sentään yhtä pahasti kuin van Goghilla!

George Orwell (1903 – 1950)

INFP-tyypistä on äärettömän paljon erinomaisia historiallisia esimerkkejä ja minun on näin ollen äärettömän vaikeaa valita vain yhtä historiallista INFP-hahmoa esiteltäväksi. Lisäksi pidän henkilökohtaisesti paljon lukemisesta ja tarinoista, joten tunnen imua useata INFP-henkilöä kohtaan. Olen kuitenkin valinnut George Orwellin esiteltäväksi, koska en ihaile häntä ainoastaan kirjoittajana, vaan myös yhteiskunnallisena ja poliittisena vaikuttajana. Ihailen häntä myös INFP:nä sen vuoksi, että hän välttää erään INFP-tyypin helmasynnin, joka on anteeksi vain naiivius. Orwell oli kyllä INFP:n tapaan idealistinen ja tunteellinen henkilö, mutta hänellä oli SILMÄT AUKI kaiken henkilökohtaisesti kokemansa vuoksi.

Orwellin kolme pääteosta olivat Espanjan sisällissodasta kertova ”Katalonia, Katalonia”, ”Eläinten Vallankumous” ja ”Vuonna 1984”. Näistä ensimmäisen Orwell kirjoitti oltuaan itse sotimassa vapaaehtoisena Espanjan sisällissodassa Francon fasisteja vastaan. Se on eräs ikonisimpia ja raadollisimpia sotakuvauksia, mitä on kirjoitettu. Eläinten Vallankumous puolestaan on kuvaus kommunistien valtaannoususta ja korruptoitumisesta. Vuonna 1984 taas on kuvaus totalitaarisesta valtiosta, jossa ”Isoveli” valvoo kaikkien tekemisiä ja jossa ihmisten ajatteluun pyritään vaikuttamaan jopa kieltä muuttamalla.

Orwellin kirjoituksia voisi tietyssä mielessä kutsua ”poliittiseksi propagandaksi”, mutta toisaalta ne pohjautuvat hänen henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja näkemäänsä. Orwell kuvasi itseään vasemmistodemokraattisesti suuntautuneeksi henkilöksi, joka halusi puolustaa työläisiä ja vähempiosaisia. Hän kuitenkin näki omin silmin, kuinka kommunismissa parempien olojen saaminen ei riittänyt, vaan huonompiosaisten valtasi kauhea kostonhimo kaikkia paremmin menestyviä kohtaan.

Neuvostoliitossa revittiin tuon ideologian takia kaikki maahan ja kaikki menestyvät tilalliset joko massamurhattiin tai rahdattiin Siperiaan. Tuon jälkeen kymmenet miljoonat ihmiset nääntyivät nälkään, kun ketään ei ollut ruokaa viljelemässä. Orwell näki vastaavaa tapahtuvat Espanjan sisällissodassa ja kirjoittikin varsin kriittisesti Francoa vastaan sotivista kommunisteista, vaikka olikin itse sotinut heidän kanssaan samalla puolella. Voisikin sanoa Orwellin silmien avautuneen tuona aikana ja hän myöntääkin kaiken kirjoittamansa tuon jälkeen olevan välillisesti tai suoraan totalitarismia ja kommunismia vastaan.

Tarinoissa on voimaa ja Orwell sai viestinsä kirjamuodossa paremmin perille kuin sanomalla ”Hurr durr totalitarismi ja kommunismi on pahoja juttuja kaverit”. Tästä syystä Orwell on edelleen eräs historian arvostetuimpia kirjailijoita, jonka sanoma on nykypäivänä edelleen äärimmäisen tärkeä.