Tyypitysmaratoni #2 - Tsingis Khan - ENTJ

Tyypitysmaratonin toisessa osassa seikkailee ENTJ ja ketä tämä tyyppi kuvaisi paremmin, kuin vanhaa vekkulia mongolivalloittajaa, jonka kokoaman kansakunnan edessä koko Maapallo oli polvillaan? Tsingis Khan on täydellinen esimerkki visionäärisestä, auktoriteettisesta ja karismaattisesta johtajasta, jonka ansiosta satoja vuosia keskenään sotineet mongoliheimot yhdistyivät yhden aatteen taakse.

Tulen käyttämään arvioinnissani Conn Igguldenin historiaan perustuvaa versiota Tsingis Khanin elämästä. Olen kuitenkin melkoisen vakuuttunut siitä, että myös oikean elämän Tsingis Khan oli ENTJ.

Te - Ulospäinsuuntautunut ajattelu
Tsingis Khan oli eräs historian kyvykkäimmistä organisaattoreista. Pystyihän hän pitämään riitaisat heimot ja suvut aisoissa erinomaisella kyvyllään johtaa kokonaista kansakuntaa. Hän oli erittäin itsevarma ja karismaattinen henkilö, jonka käskyvaltaa ei kukaan kyseenalaistanut. Mongolien tapaisen soturikansan ohjaksissa mikään lälläri ei olisikaan kauaa selvinnyt. Tsingisiä pidettiin jopa mongolien mittapuulla kovapintaisena miehenä ja hän olikin raudan luja hallitsijavalloittaja, joka niitti häntä vastustavat henkilöt, heimot ja kokonaiset kansakunnat armottomasti pois maan päältä. Kaiken tämän armottomuuden takana oli kuitenkin kylmä logiikka ja järki. Hän ei ollut julma mies, eikä hän saanut nautintoa joutuessaan turvautumaan hirmutekoihin saavuttaakseen tavoitteensa. Hän teki tarkoituksella kaikista häntä vastustavista varoittavia esimerkkejä, jotta tulevaisuudessa turhalta sotimiselta voitaisiin välttyä. Pelolla hän sai pidettyä jo valloitetut alueet kurissa. Hänen armeijansa ei yksinkertaisesti olisi ollut tarpeeksi suuri valvomaan samaan aikaan kaikkia alueita.

Esimerkiksi taktiikka, jossa käytettiin valkoista, punaista ja mustaa telttaa kuvastaa hyvin Tsingis Khanin pragmaattista tapaa saavuttaa haluttu lopputulos. Ensimmäisenä päivänä kaupungin eteen pystyettiin valkoinen teltta. Jos kaupunki tällöin antautui, niin Tsingis lupasi säästää kaikkien kaupunkilaisten hengen. Jos kaupunki ei antautunut, niin seuraavana päivänä pystytettiin punainen teltta. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki kaupungin miehet tapettaisiin, vaikka kaupunki antautuisikin. Kolmannesta päivästä eteenpäin kaupungin eteen pystytettiin musta teltta, joka tarkoitti sitä, että kaikki kaupungin asukkaat tapettaisiin ja koko kaupunki hävitettäisiin. Ymmärrätte varmaan, miksi useimmat kaupungit antautuivat jo ensimmäisen päivän aikana, kun muutama kaupunki oli ensin hävitetty maan tasalle.


Ni - Sisäänpäinkääntynyt intuitio
Tsingis Khan oli ennen kaikkea visionääri. Hän näki toistensa kurkuissa olevissa heimoissa jotain, mitä kukaan muu heimolainen ei nähnyt. Hän näki mahtavan kansakunnan, jonka yhdistyttyä mikään mahti maailmassa ei pystyisi pysäyttämään heitä. Tsingis näki tulevaisuuteen ja pystyi suunnittelemaan, miten toteuttaa unelmansa yhdistyneestä hopeakansasta. Hänellä oli myös erinomainen arvostelukyky, mitä ihmisiin tuli ja hän pystyi näkemään ihmisten kyvykkyyden usein ennen kuin he edes itse olivat siitä tietoisia. Tämän kyvyn ansiosta hän sai luotettavia ja kykeneviä miehiä oikeisiin tehtäviin, joka oli ratkaisevan tärkeää mongolien menestyksen kannalta. Kun Tsingis osoitti luottavansa miehiinsä, niin he halusivat automaattisesti olla tämän luottamuksen arvoisia ja piiskasivat itsensä uskomattomiin suorituksiin osoittaakseen sen.

Nuorena poikana hän joutui äitinsä ja veljiensä kanssa heitteille isän kuoltua. Vanhempana hän alkoi koota heimottomista omaa heimoa. Hän käytti tätä pientä heimoaan ärsyttääkseen tataareja niin paljon, että nämä kokosivat jäätävän kokoisen armeijan, joka pakotti mongoliheimot yhdistämään voimansa ja kukapa mahtoi nousta lopulta näiden yhdistyneiden heimojen johtoon? Kauasnäköinen Tsingis Khan!


Se - Ulospäinsuuntautunut tosiasiallisuus
Tämä funktio lisäsi Tsingis Khanin energisyyttä ja sponttaaniutta. Hän oli yleensä täysillä mukana kaikessa mitä tehtiin ja näytti henkilökohtaisesti esimerkkiä miehilleen, mikä lisäsi entisestään hänen suosiotaan. Eivät mongolit olisi seuranneetkaan ketään teltassa kyyhöttävää nahjusta. Jos heimolaisten kesken tapahtui kärhämiä, niin Tsingis Khan kävi yleensä henkilökohtaisesti hakkaamassa päät irti molemmilta osapuolilta. Tosiasiallisuus oli Tsingisin tapauksessa kuitenkin heikompia funktiota ja tästä syystä hän olikin niin suuruuden hullu. Tsingis Khan onkin yksi niitä harvoja tapauksia, joka teki suuruuden hulluista ideoistaan ja visioistaan totta!

Fi - Sisäänpäinkääntynyt tunteellisuus
Tsingis Khanin heikoin funktio oli tunteellisuus. Tämä näkyi siinä, miten onneton hän oli omien tunteidensa käsittelyssä ja ilmaisussa. Kerran hän mietti päänsä puhki, miten kehua kaunista vaimoaan ja ainoa asia, mikä hänelle tuli päähän oli sanoa "Sinulla on hyvät hampaat", kuin olisi hevosesta puhunut. Myöhemmin hän sai omia lapsia, eikä hän mitenkään tiennyt, miten pystyisi ilmaisemaan kuinka ylpeä oli pojistaan. Erään kerran hän pakeni paikalta tilanteesta, jossa hän tunsi äärettömän suurta ylpeyttä poikansa saavutuksia kohtaan. Hän ei yksinkertaisesti tiennyt, miten ilmaista ylpeytensä. Lopulta Tsingis jäikin varsin etäiseksi isähahmoksi ja pojat pitivät häntä varsinaisena yrmynä, eivätkä tienneet pinnan alla olevista isän tunteista mitään. Onneksi Tsingis Khanin vaimo oli tietoinen miehensä tästä puolesta ja ymmärsi tätä. Usein vaimo nauroi itsekseen Tsingisin kömpelyydelle tunneasioissa ja hoiti sen jälkeen kyseiset asiat itse.

ENTJ - Johtaja

Te - Ulospäinsuuntautunut ajattelu

ENTJ:n ensimmäinen funktio on ulospäinsuuntautunut ajattelu, mikä saa hänet erittäin suorapuheiseksi ja itsevarmaksi tyypiksi. Hän organisoi mielellään ulkopuolista maailmaa ja ihmisiä. Kyseinen funktio tekee ENTJ:stä erittäin rationaalisen ja loogisen ihmisen, joka ei hirveästi tunteista perusta. ENTJ:t ovat erinomaisia vakuuttamaan toiset asiansa taakse puhtaalla tahdonvoimalla ja logiikalla. He päätyvätkin usein johtotehtäviin, jossa he inspiroivat ihmisiä karismallaan ja energisyydellään. Heidän mukaansa mikään tavoite ei ole niin vaikea, että sitä ei kovalla työllä voitaisi saavuttaa. He eivät voi sietää minkäänlaista epätehokkuutta ja saattavatkin ilmaista mielipiteensä voimakkaasti. ENTJ:n on oltava varovainen sillä monien herkempien ihmisten mielestä he saattavat olla liian päällekäyviä ja dominoivia, mikä saattaa saada ihmiset karsastamaan ja jopa pelkäämään heitä.

Ni - Sisäänpäinkääntynyt intuitio
Toisena funktiona löytyy sisäänpäinkääntynyt intuitio. Tämä tekee ENTJ:stä joustavan ajattelijan ja ihmisen, jolla on katse tiukasti tulevaisuudessa. Intuitio saa heidät arvostamaan kaikenlaista tietoa ja heidän ajattelunsa on pitkäjänteisen avarakatseista, minkä vuoksi he ovat erinomaisia strategeja. Vaikka ENTJ:t ovatkin suhteellisen jääräpäisiä, niin intuition vuoksi he eivät ole niin jääräpäisiä kuin esimerkiksi ESTJ:t. He arvostavat ja kunnioittavat ihmisiä, joilla riittää kanttia nousta vastustamaan heitä, sillä tämä saattaa osoittaa ENTJ:lle hänen omat virheensä ja avaamaan uusia näköaloja. He elävät mahdollisuuksien maailmassa ja ovat usein hyviä näkemään eri ihmisten lahjakkuuden ja käyttämään tätä tietoa hyödykseen suunnitellessaan projektiensa toteuttamista. ENTJ:t tarvitsevatkin ympärilleen luotettavia ihmisiä menestyäkseen ja yleensä hän tiedostaa sen myös itse.

Se - Ulospäinsuuntautunut tosiasiallisuus

Kolmas ja toiseksi heikoin funktio ENTJ:llä on ulospäinkääntynyt tosiasiallisuus. Tämän funktion heikkous saattaa tehdä ENTJ:stä jopa hivenen suuruudenhullun. Heidän suunnitelmansa saattavat olla niin irti todellisuudesta, että niiden toteutuminen ei välttämättä ole realistista. ENTJ:t ovat ennen kaikkea tulevaisuusorjentuneita ja tämän vuoksi heidän on varottava, että juuri sillä hetkellä hoidettavat asiat eivät jää hoitamatta. Ulospäinsuuntautunut tosiasiallisuus lisää ENTJ:n sponttaaniutta ja energisyyttä. Varsinkin kaveriporukassa ENTJ:t saattavat olla hyvinkin eläväisiä ja rentoja tyyppejä jahka pääsevät irti jylhästä johtajan roolistaan. Läheisiä ystäviä ENTJ:llä on harvoin, sillä ollakseen heidän ystävyytensä arvoinen ENTJ:n on nähtävä heidät saman arvoisena, mitä tapahtuu harvoin. Tähän liittyy sanonta "Huipulla on yksinäistä".

Fi - Sisäänpäinkääntynyt tunteellisuus
Heikoimpana funktiona on sisäänpäinkääntynyt tunteellisuus. Tämän vuoksi ENTJ:t ovat usein varsin tunteettomia. Se tosin ei häiritse heitä itseään niin kauan, kun se ei ole tehokkuuden tiellä. "Voin olla tunteeton jyrääjä, mutta ainakin olen TEHOKAS tunteeton jyrääjä" voisi kuulla hänen sanovan. Heillä ei yksinkertaisesti ole tunteellista pelisilmää, jonka vuoksi he eivät ymmärrä perusteluja, joiden pohjana ovat rationaalisuuden sijaan tunteet ja jättävät ne armotta täysin huomiotta. ENTJ:t eivät ymmärrä edes omia tunteitaan saati sitten muiden. Voisikin sanoa, että tunteiden ymmärtämättömyys on ENTJ:n akilleen kantapää eli hänen suurin heikkoutensa.


VINKKI
Hyvät tavat edellyttävät muiden ihmisten tunteiden ymmärtämistä. Opettele ymmärtämään.


Fiktionaalisia ENTJ:itä: Lex Luthor (Teräsmies), Bane (The Dark Knight Rises), Johan Jameson (Hämähäkkimies) ja Magneto (X-Men)


Katso myös tyypitys Tsingis Khanista!

ENTJ – Historian Virrassa – Aristoteles

ENTJ on todennäköisesti kaikkein näkyvin ja dominantein tyyppi, mikä löytyy. Heiltä löytyy visiota, vahvaa tahtoa toteuttaa visionsa ja halua hallita. Olen jo aikaisemmin kirjoittanut blogauksen Tsingis Khanista, joka edustaa esimerkillistä ENTJ-tyyppiä. Muita vastaavanlaisia henkilöitä ovat Julius Caesar ja Napoleon Bonaparte. Alatte varmaan huomaamaan historiallisten ENTJ-henkilöiden kaavan, joka on ”Hullu diktaattorimainen valloittaja ja hallitsija”.

I came, I saw, I conquered

ENTJ:t voidaan nähdä eräänlaisena myrskynä, jotka aiheuttavat mullistuksia historian ajasta riippumatta. He ovat valloittajia. Valloitus voi tapahtua bisnesmaailmassa, armeijoita käyttäen tai abstraktia viitekehystä uudistamalla. Tämän kaiken he tekevät äärimmäisen päämäärätietoisesti, järjestelmällisesti ja ”vaikka läpi harmaan kiven”-periaatteella. Lisäksi he ottivat idoleikseen useimmiten henkilöitä, jotka olivat omana aikanaan jo toteuttaneet ne tavoitteet, joita he itse lähtivät tavoittelemaan. Esimerkiksi Caesarin idoli oli Aleksanteri Suuri ja Napoleonin Caesar.

 

Impossible is a word to be found only in the dictionary of fools. 

Aina valloitusten ei kuitenkaan tarvitse tapahtua miekoin, keihäin ja nuolin. Nykypäivänä ENTJ:t toimivat parhaimmillaan bisnesmaailman valloittajina, jotka nousevat dominanteiksi omilla aloillaan. Esimeriksi Microsoftin Bill Gates on tyypitetty ENTJ:ksi. Hän vaikuttaa toki hivenen nörttimäisemmältä verrattuna Tsingis Khaniin, mutta Bill Gatesin luoma bisnesimperiumi ei ole paljoa sen söpömpi kuin mongolivaltakunta.

Rapatessa roiskuu ja ENTJ onnistuu usein saamaan elämänsä aikana runsaasti vihamieliä. Tätä tilannetta pahentaa se, että ENTJ:t eivät usein välitä hittojakaan muiden ihmisten tunteista. Tämä oli luultavasti pääsyy sille, miksi Julius Caesar murhattiin ja se että murhassa oli mukana jopa Brutus, johon Caesar kuvitteli voivansa luottaa.

Aristoteles (384 eaa. – 322 eaa.)

Pleasure in the job puts perfection in the work

Kun puhuin aikaisemmin, että kaikki ENTJ:n valloittamiset eivät tapahdu miekoin ja nuolin, niin mielessäni oli varsin spesifisti filosofi Aristoteles. Dominanttina Te-käyttäjänä Aristoteleen logiikka oli vahvasti ulospäin suuntautunutta ja hän laittoi alulle empiristisen filosofisen suuntauksen, jonka mukaan kaikki saatavilla oleva tieto on saatavilla aistien kautta. Tämä viitekehys toimi pohjana tieteelliselle menetelmälle.

Aristoteleen menetelmät olivat suoraa jatkumoa Platonin teorioille. Platon oli kuitenkin vahva Ti:n käyttäjä, jolloin hänen logiikkansa oli sisäänpäin suuntautunutta. Onkin varsin kiehtovaa, miten Te-käyttäjä Aristoteleen ja Ti-käyttäjä Platonin teoriat ovat täysin vastakkaisia. Platon ajatteli kaiken tiedon voi saavuttaa päättelemällä asioita rationaalisesti päänsä sisällä, kun taas Te-käyttäjä Aristoteles käänsi katseensa ulospäin ”oikeaan maailmaan”. Filosofien persoona vaikutti siis suoraan siihen, minkälaisiksi heidän teoriansa muodostuivat.

Pleasure in the job puts perfection in the work

Aristotelesta pidetään yleisesti kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpana filosofina ja tieteiden isänä. Hänen voidaan sanoneen laittaneen asiat ”järjestykseen”. Hän erotti mm. fysiikan, matematiikan, biologian ja psykologian omiksi tieteenaloikseen. Lisäksi häntä pidetään logiikan isänä. Hän käytännössä rakensi järjestelmän, joka ohjaa ihmisiä oikeanlaisessa tieteellisessä ajattelussa ja oikeanlaisten luokittelujen tekemisessä.

Päämäärätietoisena ENTJ:nä Aristoteles todellakin näytti pyrkineen selittämään IHAN KAIKEN. Hän tutki fysiikkaa, matematiikkaa, biologiaa, psykologiaa, logiikkaa, metafysiikkaa, etiikkaa, politiikkaa, retoriikkaa ja poetiikkaa. Hän kirjoitti/kirjoitutti elämänsä aikana myös karmean kasan erilaisia teoksia, jotka liittyivät kyseisiin aiheisiin. En usko, että kaikki teoksien tiedot olivat välttämättä suoraan hänestä lähtöisin. Vaikea uskoa, että kaikki tuo generoitu tieto olisi ollut vain yhden miehen päästä tai edes kynästä lähtöisin. Hän ja hänen koulunsa kuitenkin vähintäänkin järjestelivät Antiikin Kreikan viisautta runsain mitoin systemaattisesti muistiin. Tuolla kaikella tiedolla oli niin mittaamattomat vaikutukset länsimaisen kulttuurin ja tieteiden kehittymiseen, että on vaikea sanoa missä tilassa ihmiskunta tällä hetkellä olisi, jos Aristotelesta ei olisi ollut olemassa.

Oli Aristoteleella myös elitistinen puolensa, kuten elämää suuremmilla ENTJ-persoonilla usein on. Tämä näkyy varsinkin hänen retoriikkaopissaan. Aristoteles itse suosi logos-argumentteja eli logiikkaan perustuvia väitteitä, mutta toisaalta hän oli sitä mieltä, että suuri osa ihmisistä oli liian jäätäviä urpoja ymmärtääkseen loogiset väitteet, jolloin oli parempi turvautua ethokseen ja pathokseen eli henkilöön ja tunteisiin vetoaviin argumentteihin. Aristoteleen tavoitteena oli omien sanojensa mukaan, että ”Totuus voittaisi aina”.

Oliko Aristoteles tässä väärässä? Oliko hän elitistinen? Aliarvioiko hän kansan ja muut ihmiset? Nykymenoa politiikassa ja internetin-keskustelukulttuureissa katsoessa sanoisin, että Aristoteles ei ollut väärässä.